Perjantai-iltana olin tutussa paikassa: Tarvaspäässä, johon olimme saaneet kutsun Antti Tantun uuden näyttelyn avajaisiin. Näyttelyn nimi oli Kuvan paino. Teosten maailma on tullut meille jo tutuksi vuosien varrella: se on pelkistetty, unenomainen, hieman raskaskin varjomaisine ja surumielisine hahmoineen. Mutta ehdottoman sympaattinen, kaunis ja omalla laillaan kantaaottavakin yleisinhimillisine sanomineen. Tantun teosten salaperäiseen maailmaan ei ole vain yhtä avainta: jokainen katsoja tulkitsee teokset omalla tavallaan.
Salaperäisyys on valttia myös kirjallisuudessa. Tuntuu, että nykykirjallisuuden uusi teema on salaisuus ja sen ratkominen. Kolmessa perättäin lukemassani uutuuskirjassa nimittäin oltiin mysteerin äärellä. Tuntuu ihan, ettei nykylukijan luoteta jaksavan kirjan loppuun ilman, että kirjaan pitää rakentaa salaisuus, johon lukija jää ikään kuin koukkuun.
Pirjo Hassisen kirjassa Sauna Paradis päähenkilö auttaa lapsuudenystäväänsä selvittämään, oliko hän syyllinen isänsä kuolemaan (salaisuutena arvoituksellinen kuolema). Kate Mortonin kirjassa Hylätty puutarha päähenkilö selvittelee isoäitiinsä liittyvää salaisuutta (kuka oli isoäidin äiti) ja Liane Moriartyn kirjassa Hyvä aviomies kauhea salaisuus paljastuu (aviomies oli murhannut nuoren tytön), mikä sysää tapahtumien ketjun aivan uuteen suuntaan, ja epilogissa tämänkin salaisuuden sisältä löytyy vielä toinen salaisuus. Ihan kiva, mutta alkaako kaikki kaunokirjallisuus kohta muistuttaa dekkarikirjallisuutta?
Kävin viime viikolla myös ennestään tuntemattomassa paikassa: Musiikkiteatteri Kapsäkissä Kalliossa. Sen kahden naisen ja yhden miehen show'ssa irvailtiin ja naurettiin työelämän huvittaville ja karmeille piirteille, musiikin ja huumorin keinoin. Huippuosaajat-esitys oli osa Extemporen Sika säkissä -viikon kulttuurintarjontaa eli ostaja sai summamutikassa edullisen lipun mihin tahansa näytökseen. Työelämä on kohdallani jo taaksejäänyttä elämää, mutta nautin silti suunnattomasti esityksestä. Ja sen pointtina voinee pitää salaisuutta: elämässä voi kaikki kääntyä hyväksi, ilman kovia kyynärpäitäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti